JariHelispuro

Kielivapaus tuo myös ”riemuruotsin”

Sanaa pakkoruotsi pidetään ilkeänä ja vääränä niissä piireissä joissa vapaan kielivalinnan  kannattajia on hyvin, hyvin vähän. Heidän joukosta on noustu lanseeraamaan uudenlaisia termejä, kuten riemuruotsi. Pakko tietenkin säilyisi heidän mielestään. Siis pakko poistuu mielistä kun jankutetaan riemu, riemu, riemu…

 

Pää pensaassa ei voi tehdä mitään kunnolla. Ei edes kielipolitiikkaa nyky-Suomessa. Kielipoliittisen keskustelun pitää olla avointa ja sen on kestettävä kaikkien osapuolten näkemykset. Se ei voi olla sellaista kuin ’väärin sammutettu’ –tokaisu entisellä palopäälliköllä. Keskustelua ei edelleenkään sallittaisi kuin määrätyille tahoille. Poikkipuoliset lausunnot, miten asialliset hyvänsä, on edelleen tuomittava. Kritiikkiä ei saa esittää, koska kansa oppii väärän ajattelutavan.

 

Kovalla vaivalla yli nelikymmenvuotisen pakkoruotsihistorian aikana on saatu toistoilla, toistoilla ja toistoilla osa päättäjistä jopa vapautta vastaan.

Useimmin nähtyjä perusteluja pakkoruotsille on se, että on muitakin pakollisia aineita. Tai että mennään Ruotsiin töihin. Tai että savolainen saattaa muuttaa meren rannalle. Mikään näistä ei selitä pakkoruotsia kaikille suomenkielisille suomalaisille. On selvästi nähtävissä miten heikolla pohjalla on pakollisuuden puolustaminen. Jopa palvelujen turvaamista on perusteltu pakkoruotsilla vaikka kaikki tietävät, että juttu ei vaan toimi. Ratkaisu ei ole Ruotsista hankittavat lääkärit kaksikielisille  alueille, koska jälleen kerran palvelujen turvaaminen ontuu. Jaa, mutta se koskeekin vaan suomenkielisiä…

 

Olen varma että vapaa kielivalinta johtaisi melko nopeasti laajempaan kieliosaamiseen. Ja tähän kuuluu myös ruotsin osaaminen. Pienen siirtymän jälkeen kieltenopettajien kirjo asettuisi uudelleen  Suomen kieliopetuskentässä sen mukaan miten kysyntää ja tarjontaa on olemassa.  

 

Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Sivistysvaliokunnan pj. Raija Vahasalo (kok) on sanonut että jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä.

Onhan. Kielilaki. Siinähän ei nimenomaan vaadita kaikilta pakkoruotsia vaan laissa vaaditaan että viranomaisissa pitää osoittaa, missä saa ruotsinkielistä palvelua. Myös se, miten se järjestetään, on jätetty harkinnan varaan. Nyt on vain menty poliittisella päätöksellä vaikeimman, raskaimman ja todistetusti heikoimman ratkaisun kautta.

 

Kielivapaus tulee ennemmin tai myöhemmin. Silloin ruotsia lukevat voivat kehua lukevansa sitä riemuruotsia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Olen samaa mieltä, että kielivapaus tuo esille todellisen motivaation ja riemun oppia kieliä, myös ruotsia.

Nykyisen kielikoulutuspolitiikkamme mukaisessa ruotsin kielen pakollisuudessa on sisäänrakennettuna jokseenkin voimakas epäluottamuksen henki maamme suomenkielistä väestöä kohtaan. On perusteltua kysyä, rikotaanko juuri tällä tavalla perustuslain 17 §:n (1. ja 2. momentit) henkeä?

Edelleenkin: kansalaisaloite 131 ei koske perustuslain 17 §:n määrittelemän Suomen kaksikielisyyden muuttamista, ks.:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kertoiko Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja minkälaisia ruotsinkielisiä palveluita ja kuinka paljon tarvitaan kunnissa joissa ei asu yhtään ruotsinkielistä tai kunnissa joissa heidän määränsä on alle 1/100 väestöstä (suurin osa Suomen kuntia)?
Kun tämä tarvittavien päivystävien palvelijoiden toimenkuva on saatu selville, voimme kyllä kertoa, miten asia hoidetaan. Samalla tavalla pystymme luovuutta käyttäen tuottamaan myös esimerkiksi terveyspalvelut, vaikka emme kouluta jokaista kunnan asukasta lääketieteen lisensiaatiksi.

Cenita Sajaniemi

"Tai että mennään Ruotsiin töihin."
Tuota on oikeusministerimme Henriksson toistellut jo vuosia. Suomenkielisten tulee opiskella ruotsia, jotta voisivat lähteä Ruotsiin ja Norjaan töihin.
Eikö tuo Ruotsiin ja Norjaan töihin lähteminen suruilta onnistuisi paljon paremmin, ainakin ummikoilta.

Näin päästäisiin pakkoruotsista?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Ajatus siitä, että Suomella olisi jonkinlainen velvollisuus huolehtia Ruotsin ja Norja työllisyydestä ihan kielikoulutusta myöten on minusta jo pikkuisen enemmän hätävarjelun liiottelua kuin lääkäri määrää. Sinänsä sellainen pakko-, hukka-, riesa-, rituaali-, ryöstöruotsin perustesarjaan kuuluva argumentti on tietysti idiotismi.

Suosittelen muuten ilmaisua ryöstöruotsi. Nythän ryöstöruotsi ryöstää tai vähintään kovasti vaikeuttaa suomenkielisten oppilaiden mahdollisuuksia oppia vapaaehtoisina isoja hyötykieliä ja se on tietysti väärin perustuslainkin kannalta, jos mikä.

Tarkkaan ajatellen ryöstöruotsilla siis loukataan perustuslakia. Siellähän ei sanota, että yhdenkään suomalaisen on opiskeltava pakolla suomea tai ruotsia.

Perustuslain 17 § kuuluu näin.

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Pykälä jatkaa viittauksella saamelaisiin, romaneihin, viittomakielisiin jne.

Perusopetuslakia peruskouluun 1968 sorvattessa kävi silloisen lakiin liittyvän asiantuntijakomitean jäsenen, opetusneuvos Asseri Joutsimäen mukaan näin. Sillä hetkellä kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston ja RKP:n ainoa peruste pakkoruotsille oli seuraava: "katsokaapas nyt, kun suomenruotsalaisilla lapsilla on kumminkin pakkosuomi, niin on aivan väärin, että suomenkielisillä lapsilla ei ole mitään sitä vastaavaa kiusaa eli siksi heillä on oltava pakkoruotsi.

Perustelijat jatkoivat. Katsokaapas nyt, jos suomenkielisillä lapsilla ei ole mitään pakkosuomea vastaavaa kiusaa,niin hehän voivat opiskella sinä aikana vaikka mitä hyödyllistä, lisää matematiikkaa, englantia tai mitä tahansa ja se on täysin väärin ruotsinkielisiä lapsia kohtaan, sillä he jäävät silloin huonompaan asemaan.

Asseri Joutsimäki korosti ja alleviivasi vielä, että tämä oli silloin pakkoruotsia vaativien ainut peruste. Asia on Asseri Joutsimäen haastattelun pohjalta merkattu myös tohtori Antti Lappalaisen väitöskirjaan HYO-85/28 ja hänen teokseensa Kamppailu peruskoulusta, Opettajien kustannus Oy, Painovuosi 1985.

Opetusneuvos Joutsimäki virnisteli tälle pakkoruotsin kummalliselle tähtitieteelliselle "kvasitasa-arvoperusteelle". Hänen mukaansa se oli samanlainen peruste kuin jos ruotsinkielisellä lapsella on ruumiinvamma, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla tismalleen samanlainen ruumiinvamma. Olen itse ilmaissut saman hieman värikkäämmin sanoen, että jos suomenruotsalaisella lapsella on paise pyllyssä, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla ihan samanlainen paise pyllyssä.

Jos olisin englantilainen, niin sanoisin, että kyseessä on ns. "feeble reason".

Vasta myöhemmin on Asseri Joutsimäen mukaan alettu keksiä pakkoruotsille muita perusteita.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jari ja Vesa-Matti,

V-M kysyi rikotaanko pakkoruotsilla perustuslain 17 §:aa? Vastaus on kyllä.

Pakkoruotsi ei perustu perustuslakiin, vaan tasavertaisuutta loukkaaviin, poliittisia suhdanteita palveleviin lakeihin; kuten RKP:n "ostaminen" hallitusta tukemaan (peruskoulu).

Selailin pelkästä mielenkiinnosta, löytyisikö perustuslakien esitöistä tai mietinnöistä jotain pakkoruotsia sivuavaa.

No löytyihän jotakin, jos ei suoraan, niin ainakin läheltä (Perusoikeuskomitean mietintö 1992, eriävä mielipide, jäsen X):

"13 §
Vähemmistöjä on suojeltava. Ruotsinkielisemme ovat lukumääräisesti vähemmistö, joskin heidän asemansa muutoin maassamme on varsin vaikutusvaltainen. Tämän seurauksena puhtailla suomenkielisillä alueilla järjettömästi tuhlataan ruotsinkieleen yhteiskunnan varoja, mutta toisaalta taas ruotsinkielisillä alueilla jopa syrjitään suomenkielisiä."

Pakkoruotsia tukevia, tai edes sitä sivuavia tekstejä ei löytynyt.

X:n henkilön saa kukin arvata tai tunnistaa ;-)

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Jussi Linjama: Kyllä, tarjolla on malleja, joista voisi järjestää vaikka koko maahan edelleen r-kielisiä palveluja. Ne voi jopa laajentaa muuallekin kuin virkamiehille. Jos kuntauudistus etenee niin Suomessa ei olisi enää niitä 3 ruotsinkielistä kuntaa vaan kaikki olisivat suomenkielisiä tai kaksikielisiä.

Heikki Santala: Vähemmistöjä juuh. Tärkeimpiä tehtäviä ruotsinkielisillä olisikin osoittaa halu oikeasti olla vähemmistö. Se olisi heille paras ratkaisu. Nythän ruotsi ei ole vähemmistökieli, joten siihen ei voi vähemmistökielen suojelua kohdistaa. Euroopassa ruotsinkieliset ja -mieliset kyllä suureen ääneen kertovat olevansa vähemmistö Suomessa ja valittelevat milloin mistäkin. Suomessa taas ollaan tasaveraisia suomen kielen kanssa. Kaksilla rattailla, vai miten se meni.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jari,

hmmm...

Jäsen X esitti lisättäväksi perustuslakiin tekstin, johon nojaten kieli-järjettömyydet voisi estää. - Ei oikein ottnut tulta. Meillehän olisi kelvannut, eikös vaan?

Ruotsinkieliseen vähemmistöön mantereella lasketaan ne, joilla ruotsi on äidinkielenään; tällä hetkellä noin 265 000 henkeä, ja alle 5% koko väestöstä.

Ei vähemmistö sillä kasva, että muutkin pakosta tai vapaaehtoisesti opiskelevat heidän äidinkieltään. Kyllä jämpti on näin.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Heikki, minkälainen teksti oli?

Vähemmistö on vuosien saatossa pienentynyt. Mielenkiintoista on se, että rajoja on jouduttu pienentämään sitä mukaa kun r-kielinen väki vähenee.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #11

Jari,

Jäsen X:

"Jotta tällaiset epäkohdat ja tuhlailu saataisiin estetyksi olisi pykälän 2 momentin loppuun lisättävä sanat "sekä edistämään tasaveroisesti kieliryhmien yhteiskuunallisten ja sivistyksellisten tarpeiden toteutumista."

Mainituilla perusteilla ehdotan pykälän 2 momentin kirjoitettavaksi seuraavasti:

2.mom. Jokaisella on oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa oma kieltää, suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kilellä sen mukaan kuin lailla säädetään. Lailla turvataan suomen ja ruotsinkielisen väestön oikeudet samojen perusteiden mukaan sekä edistetään tasaveroisesti kieliryhmien yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten tarpeiden toteuttamista."

Ilman noita perusteluja lakiteksti ei maallikolle oikein avaudu. Ei siinä kuitenkaan muuta näytä jäljelle jäävän kuin pakkoruotsi; sehän oli jo tuohon aikaan pakkoa.

Niin, kaivelin näitä vaan sen takia, kun silloin tällöin yritetään väittää, että pakkoruotsi perustuisi perustuslakiin. Niin ei ole. Päinvastoin Jäsen X halusi sen (pakkoruotsin) perustuslain nojalla estää!

Cenita Sajaniemi

"Olen varma että vapaa kielivalinta johtaisi melko nopeasti laajempaan kieliosaamiseen.."

Nyt elämme vaihtoehdottomassa koulutusmaailmassa, joka on oikeastaan kuin painajaisuni.

Suomessa on ns. koulutusputki, jossa enemmistön on kaikessa huomioitava vähemmistö.
On määräyksiä, jossa sanotaan tarkkaan, että esim. Helsingin yliopistossa tulee olla x määrä ruotsinkielisiä "opettajia"...

Siis mitä tarkoitusta varten?
Yliopiston sivuilla puhutaan kaksikielisyydestä ja kolmikielisyydestä ja kuitenkin suomenkielisillä on velvollisuus opiskella vähemmistön kieli... mutta onko velvollisuus käyttää sitä.
Ovat alkaneet syöttää pajunköyttä nimellä ruotsinkieliset palvelut, mutta tämäkin ontuu. Palvelut pelaavat niissä kunnissa, jotka näin haluavat.

Ihaillaan pohjoismaita, muttei ollenkaan ihmetellä sitä, kuinka islantilaiset eristäytyneenä yhdelle saarelle... saavat ne omat palvelut järjestettyä. . . Eikä yhtään suomenkielistä huonosti ruotsia puhuvaa vierellä?

Miksi käyttää vähemmistön kieltä, koska aina suurin osa puhujista/kuulijoista kuuluu enemmistöön.
Eihän sitä kukaan ole kokenut, että yhden ruotsinkielisen ollessa paikalla kaksikymmentä muuta puhuisivat hänelle ja keskenään ruotsia.

Tilanne on nyt irvokas ja kaukana riemuruotsista.

Tietenkin ajasta, jossa kaikki kielet ovat riemukkaita, voi haaveilla.

Sitä odotellessa, kuinka voin palvella?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Sinänsä nyt framilla oleva 'kielivapaus' on hieman orwellilainen termi (vapaus on orjuutta, sota rauhaa) koska se ei mahdollista suomenkielen vapaaehtoisuutta niiltä jotka sellaista haluavat. Missään.

Mitä Kaarinaan tulee, niin olen itse, monien muiden tapaan, elävä esimerkki siitä miten siinä kylässä pärjää myös pelkästään ruotsilla.

Jaakko Häkkinen

Tomi, pitäisi sinun muistaa paremmin. Kyllä pakkosuomi oppiaineena poistuisi myös monissa malleissa.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Kyllä vain, Jaska. Esimerkiksi itseäni ei häiritse lainkaan, jos joku r-kielinen perhe ei valitse lapselleen suomen kieltä. Noh, kieltämättä harmittaisi ummikoksi joutumisen puolesta. Tämä siis tilanteessa jossa molemmat pakkokielet poistuvat. On selvää, että fiksut valitsevat Suomen pääkielen opeteltavaksi.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Tomi: Pakostako sinä suomen kielellä kirjoitit?

"...ei mahdollista suomenkielen vapaaehtoisuutta niiltä jotka sellaista haluavat. Missään."

Ahvenenmaalla on poistettu pakkosuomi. Tosin vapaaehtoisenakin sen käyttö tuossa saaressa on vähän niin ja näin.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Saanen kertoa erään kuvaavan esimerkin tietyn tason pakkoruotsin kepulista puolustuksesta. Meilailin Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Riitta Sarrakselle perustellen ja kysyen eikö OAJ:lle olisi jo vihdoin isänmaallista ja aika luopua pakollisen ruotsin kielen pönkittämisestä, varsinkin kun pakkoruotsin vaatiminen on sekä moraalisesti että rationaalisesti väärin ja vailla perusteita.

Toki minä ymmärrän, että oli kyse ammattijärjestöstä ja vastaus oli sen mukainen. OAJ:ssä on noin 120 000 jäsentä, joista ruotsin kielen lehtoreita on 2 000. Suuri ja mahtava OAJ tanssii siis heidän pillinsä mukaan ja niin tekee lullukkaväki muittenkin kielten lehtorit vaikka esimerkiksi englannin kielen lehtoreita lie järjestössä 3 000.

Uskalsin epäillä isänmaallisen OAJ- järjestön pakkoruotsituskantaa ja udella erityisavustaja Sarrakselta OAJ:n pakkoruotsituskannan syviä perusteita. Onnistuin puristamaan erityisavustajasta irti oikean helmen. Sarraksen mielestä pakkoruotsista ei voi tehdä vapaaehtoista kieltä, koska on olemassa "pakkofinska".

Sarras tuntui vielä oikein hekumoivan keksimällään "pakkofinska"- sanalla, jota hän nimenomaan käytti. Se oli järjestöjyrän tärkein argumentti asiassa.

Haukoin henkeäni kyseisen vastauksen saatuani ja ajattelin, että hallelujaa sano Hallikaisen akka.

Sarraksen OAJ:n erityisasiantuntijapäässä ei siis koskaan ollut välähtänyt, että on maailman yksinkertaisin asia vapauttaa ruotsinkieliset oppilaat pakkofinskasta, jos he sitä itse haluavat. En ole kylläkään toistaiseksi havainnut pakkofinskan orjuuttamien kiikuttavan kansalaisaloitettaan eduskunnalle yhtä vähän kuin olen havainnut "pakkomatematiikasta" höpöttäjien tekevän samaa vastaavaa. Ehkä he odottavat, että muiden pitää tehdä sekin heidän puolestaan?

On vain niin, että he tuskin haluavat sitä itse ainakin Stefan Wallinin mielipiteestä päätellen. Stefan kun sanoi, että närpiöläispojan ja- tytön on opiskeltava pakkofinskaa sen vuoksi, että jos he joskus haluavat työskennellä kasvihuoneen ulkopuolella.

Pakkosvenska ja pakkofinska eivät natsaakaan toisiinsa mitenkään samassa suhteessa. On tehty tutkimuksia ja todettu, että pakkofinska on suomenruotsalaisten oppilaiden kouluaineena varsin arvostettu, suosittu ja haluttu. Miksikäs ei olisikaan, kun se on sentään Suomen pääkieli ja pysyykin sellaisena ja siksi toisekseen kuka hyvänsä tarvitsee sitä työelämässä.

Mutta samanaikaisesti pitää muistaa, että toisinpäin homma ei enää samoin pelaakaan. Pakkoruotsi ei ole suomenkielisten oppilaiden parissa vastaavan suosittu. Miksikö? Siksi, että koko kansalle ei ole sillä mitään käyttöä.

Voi olla, että tälläkin palstalla joku osoittautuu Riitta Sarraksen sielunveljeksi. Itselläni ei siihen lystiin ole vielä toistaiseksi ollut suurta hinkua.

Toimituksen poiminnat